Narkaus-Kämän Erä ry

   Koti      Toiminta      Riistanhoito

Riistanhoito

Tälle sivulle on linkitetty hieman tietoa Narkaus-Kämän Erä ry:n riistanhoitoaktiviteeteista. Yhdistyksen jäsenten velvollisuutena on huolehtia, ettei luontoa vahingoiteta ja metsästys tapahtuu riistakantojen kestävän käytön periaatteen mukaisesti. Jäsenten oma-aloitteinen toiminta on luonnon suojelemisessa ja riistanhoidossa avainasemassa. 

Yhdistyksen jäsenten on hyvä tutustua myös metsästysviranomaisten ja metsästäjäjärjestöjen riistanhoitoa koskeviin ohjeisiin. Lapin riistanhoitopiirin sivuilta löytyy mm. ajankohtaisista koulutustietoa riistanhoidosta. Myös Suomen Metsästäjäliitto ry:n sivuilla on toisinaan riistanhoitoa koskevia kirjoituksia. Riistanhoitoa koskevaa tietoa antavat myös Metsästäjäin Keskusjärjestö ja Rovaniemen seudun riistanhoitoyhdistys.

Nuolukivet

Kaadettujen hirvien taljat tulevat seuralle. Taljoista saatavilla varoilla seuralle hankitaan vuosittain lavallinen nuolukiviä (120 kpl). Jokainen hirviryhmä on velvollinen huolehtimaan alueellaan nuolukivien sijoittamisesta maastoon (24 kiveä/ryhmä). Nuolukiviä säilytetään taljaladossa ja ne voi hakea sieltä.
 
Nuolukivet sijoitetaan todetuille talvehtimisalueille. Niitä ei ole kuitenkaan syytä viedä mataliin taimikoihin eikä näiden taimikoiden välittömään läheisyyteen. Yli 2,5 metrisissä taimikoissa latvatuhot eivät ole enää todennäköisiä ja näissä taimikoissa männyn sivuoksat ovat hyvää ravintoa hirville. Sivuoksien syöminen ei aiheuta metsätaloudellisia menetyksiä. On jopa suositeltavaa asentaa nuolukiviä talveksi varttuneisiin yli 2,5 metrisiin taimikoihin, jolloin nuoremmat taimikot säästyvät latvatuhoilta.

Härkönen, Sauli ja Heikkilä, Risto: Suolakivet hirvien talvisen ravinnonkäytön ohjauksessa. Suomen Riista. 2000. Vol 46, s. 66-75.

Maanomistajien mahdolliset toivomukset on syytä ottaa sijoittelussa huomioon. Nuolukiviä paikalleen laitettaessa ei ole syytä katkoa kovin paksuja puita, jottei niiden asentamisesta aiheudu tarpeetonta vahinkoa.

Riistapellot

Riistapeltoja on mahdollista perustaa alueen omistajan luvalla. Osaan riistapelloista on kylvetty kesäkautta varten hirven suosimia rehukasveja.  Tavoitteena on, että jokainen ryhmä perustaa tai ylläpitää vähintää 0,5 hehtaarin suuruista riistapeltoa. Lannoitteet ja siemenet riistapeltojen perustamiseen kustantaa seura.

Osa riistapelloista on talvi- ja kesäruokintaa silmällä pitäen ylläpidettyjä vesakoita. Hirvelle mieluisimmat puulajit voidaan luetella osapuilleen järjestyksessä: pihlaja, haapa, raita, paju, koivu, kataja ja mänty. Mänty ei siis ole hirvelle kaikkein mieluisinta ravintoa. Hirven aiheuttamat metsävahingot aiheutuvat kuitenkin valtaosin mäntysyönnöksistä. Vesakoiden uudistamisen ajatuksena on lisätä metsävahinkojen kannalta harmittomamman ravinnon saatavuutta. Näin vähennetään hirven tarvetta syödä mäntyjä.

Andersson, Esko: Havaintoja hirven talvisesta ravinnonkäytöstä ja vuorokausirytmistä. Suomen Riista. 1971. Vol 23, s. 105-118.

Suosittu ja varsin harmiton ja hyödyllinen tapa ylläpitää riistapeltoa on vesakoiden uudistaminen tienvarsia raivaamalla. Oikealla olevassa kuvassa on kokeilu, jossa tienvarsivesakko raivattiin. Uudistunut nuori vesakko maistui hirvelle hyvin, kuten kuvan yläosasta ilmenee. Tässä vaiheessa vesakko ruiskutettiin vielä suolaliuoksella. Alempi kuva on otettu samasta vesakosta joitain viikkoja suolaliuoskäsittelyn jälkeen. Lehdet oli syöty vesakosta tarkemmin kuin niillä alueilla, joilla suolaliuosta ei ollut ruiskutettu.

Pedot

Seura on jo vuosia maksanut pienpetojen pyytäjille pienen korvauksen per pyydetty pienpeto.  Suurpetojen jälkien tunnistamiseen löytyy monesta lähteestä ohjeita, mm.oheinen teksti Suden, ahman, ilveksen ja koiran jälkien tunnistaminen talvella (Jukka Keränen 2009).